Joutsenon kaupunki
Joutseno sijaitsee keskellä Etelän-Karjalan maakuntaa Suomen suurimman järvialueen Saimaan ja itärajan välissä. Metsät, harjut ja laaksot tekevät Joutsenon luonnosta kauniin ja vaihtelevan. Jääkauden muokkaamaa luontoa rikastavat myös supat, hiidenkirnut ja soikeat lammet. Lappeenrannasta ja Imatralta on noin 20 minuutin matka Joutsenoon ja Viipurikin on lähellä itärajan takana.
Tietoa Joutsenon kaupungista
| Perustettu | 2005 | |
|---|---|---|
| Väestö | 10 868 asukasta | (31.12.2006) |
| Pinta-ala | 498,35 km2 | |
| Maapinta-ala | 311,38 km2 | |
| Vesipinta-ala | 186,97 km2 | (sisävesiä) |
| Asukastiheys | 22 asukasta/km2 |
| Tuloveroprosentti | 19,00 % | (v. 2007) |
|---|---|---|
| Yleinen kiinteistöveroprosentti | 1,00 % | (v. 2007) |
| Kaupunginjohtaja | Kari Korkiakoski | |
|---|---|---|
| Kotisivut | www.joutseno.fi | |
| Sähköposti | kunta@joutseno.fi |
Joutsenon sijainti
| Lääni | Etelä-Suomen lääni | |
|---|---|---|
| Maakunta | Etelä-Karjalan maakunta |
Joutsenon historia
Muinaiset joutsenolaiset söivät majavaa
Kivikautiset asuinpaikat todistavat, että jo 5000—6000 vuotta sitten Joutsenossa asui ihmisiä. Tutkimuksissa on löytynyt saviastioiden paloja sekä kivijätettä, iskoksia, joita on syntynyt kiviesineitä valmistettaessa. Esinelöytöjen perusteella he kävivät kauppaa Äänisen rannoilla asti.
Kivikaudella Suomessa oli yhtä lämmintä kuin nykyisin Keski-Euroopassa. Ihmiset asuivat rantahietikolle rakennetuissa suorakaiteen muotoisissa taloissa. Vesistöt tarjosivat hyvät kulkuyhteydet ja mahdollisuuksia ravinnon hankkimiseen. Asuinpaikoilta löytyy tavallisesti palaneita luusiruja, joiden perusteella tärkeitä ravinnonlähteitä olivat kalat sekä hylje, majava, hirvi ja peura.
Vuodenaikojen vaihtelu ja siitä johtuvat riistan vaellukset olivat olennainen osa ihmisten elämää. Jos asuinpaikan lähellä ruokaa ei riittänyt ympäri vuoden, vaihdettiin asuinpaikka sinne, missä riistaa tiedettiin olevan paremmin saatavilla. Sama pyyntiryhmä, todennäköisesti suurperhe, kulki tutulla nautinta-alueella vuodesta toiseen.
Joutsenon pitäjä syntyy
Joutsenon perustamiseen vaikutti kreivi Pietari Brahen halu jakaa suuria seurakuntia pienempiin osiin, jolloin pappien ja virkamiesten sekä kansan oli helpompi olla keskenään yhteydessä. Kruunun valvova silmä näki kansan paremmin, ja papitkin voivat tutustua laumaansa. Vuonna 1639 oltiin niin pitkällä, että Jääsken kihlakunnan puoleiset kylät muodostivat Joutsenon pitäjän.
Joutseno-nimen oletetaan syntyneen, kun vanhin kirjallinen nimiasu Joutseno mainitaan vuodelta 1543 olevassa kauppakirjassa, jolla Kauppi Hampunkehrääjä ja Olli Niilonpoika Joutsenon kylästä myivät erään maakappaleen. Asiakirjat kirjoitettiin silloin ruotsiksi ja joki on ruotsiksi å. Perimätieto kertoo Savelanjokea kutsutun Joutsenjoeksi.
Uudessa seurakunnassa juopoteltiin
Joutsenon seurakunta muodostettiin vuonna 1639 Taipalsaaresta, Lappeesta, Jääskestä ja Ruokolahdelta yhdistetyistä alueista. Joutsenon ensimmäiset papit ottivat nimensä joutsenesta. Toinen kirkkoherra oli Joutzenius, joissakin yhteydessä nimitetty myös nimelta Swanaeus, ensimmäinen kappalainen oli Benjamin Swahn (=Joutsen). Swahn-nimisiä pappeja oli muitakin sekä myös lukkari.
Uuden pitäjän Kirkonmäestä oli tullut paikka, jossa joutilasta väkeä asui pienissä hökkeleissä. Olut tuntui olevan näille henkilöille tärkein asia maailmassa. Nämä ihmiset möivät herkkujuomaa kirkkoväelle, ja monet olivat käyneet himoansa sammuttamassa jo ennen kirkkoon astumistaan. Kirkonmenot kärsivät tästä, ja juuri sunnuntaisin oli meno hillitöntä. Muina aikoina tehtiin vahinkoa metsille, pelloille ja aidoille.
Itsenäinen kunta Joutsenosta tuli 1870 ja kaupunki 135 vuotta myöhemmin 1. tammikuuta 2005.